Kuntotarkastukset ja -tutkimukset

Asuntokaupan kuntotarkastus

Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan myyjä- ja ostajaosapuolille asunnon kunnosta. Kuntotarkastus tehdään rakennetta rikkomattomin menetelmin.

  • Asuntokaupan kuntotarkastus tehdään yhteistoimintamallin YTM- suoritusohjeen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä- mukaisesti.
  • Kuntotarkastuksen suorittaa FISE- pätevöitynyt asuntokaupan AKK- kuntotarkastaja.
  • Kuntotarkastus on hyvä suorittaa hyvissä ajoin ennen asuntokauppaa, jotta osapuolilla on mahdollisuus tutustua kuntotarkastusraporttiin.
  • Kuntotarkastuksen suorittaminen hyvissä ajoin helpottaa asunnon hinnoittelua.
  • Kuntotarkastus suoritetaan rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastuksen yhteydessä havaittu riskirakenne tarkastetaan kuitenkin 100 mm rasiapora-aukon kautta. Rasiapora-aukon tekemiseen kysytään omistajan suostumus, joka on kirjallisena alkuhaastattelulomakkeessa.
  • Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää havainnot rakennustekniikasta, LVIS-tekniikasta sekä kosteustekniset riskit, toimenpidesuositukset, kuvat sekä alkuhaastattelulomakkeen. Kuntotarkastusraportti toimitetaan viikon sisällä tarkastuksesta.

Kuntotarkastuksen eteneminen:

  1. Kuntotarkastuksesta sopiminen.
  2. Asunnon omistajalle toimitetaan alkuhaastattelulomake sekä tilaajan ohje etukäteen. Alkuhaastattelulomake voidaan toimittaa tarkastajalle sähköpostiin etukäteen tai tuoda tarkastuksen yhteydessä tarkastajalle. Alkuhaastattelulomake liitetään kuntotarkastusraporttiin.
  3. Kuntotarkastus: asiakirjoihin perehtyminen, riskirakennearvio, kuntotarkastuksen suorittaminen.
  4. Kuntotarkastusraportin laatiminen. Raportti toimitetaan viikon sisällä kuntotarkastuksen suorittamisesta.

 

ASIANTUNTIJAMME:
Veli-Matti Timlin

  • P. 040 6633 934
  • veli-matti.timlin@widetek.fi

Kosteusmittaukset ja -kartoitukset

Kosteuskartoitus sisältää pintakosteustunnistimella tehtävät tutkimukset, pintojen ja rakenteiden silmämääräisen, rakenteita rikkomattoman tutkimuksen ja kunnon arvioinnin sekä raportoinnin jatkotoimenpide-ehdotuksineen. Jotta kartoitus olisi luotettava, suihku- ja pesutilojen pintoja ei tule kastella vuorokauteen ennen kartoitusta. Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä (lisäselvitykset) suoritetaan erikseen sovittaessa.

ASIANTUNTIJAMME: 
Markku Vuolteenaho

  • P. 044 7415 171
  • etunimi.sukunimi@widetek.fi 

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Yleistä:

Kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa selvitetään sisäilmaongelman syy ja samalla rakennuksen kunto. Tutkimuksessa syyn selvittämiseksi rakennuksen kosteustekniset riskirakenteet kartoitetaan rakennuspiirustuksista tai mikäli rakennuspiirustuksia ei ole käytettävissä, rakenteen tekninen toteutus selvitetään ja riskirakenteet selvitetään rakenneavauksin. Rakenneavauksien paikat valitaan omistajan havaintojen perusteella tai mahdollisen homekoirakartoituksen perusteella. Tutkimusraportti on lähtötietona korjaustyösuunnittelussa ja terveysvaikutusten arvioinnissa. 

Tutkimus:

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus edellyttää rakenteen avaamista rakenteen kunnon selvittämiseksi. Rakenneavauksien kautta rakenteesta mitataan kosteudet soveltuvalla kosteusmittarilla (puunkosteusmittari, rakennekosteusmittari, pintakosteudenosoitin) ja avatusta rakenteesta tehdään aistinvarainen havainto mahdollisten vuotojälkien tai lahovaurioiden varalta. Mittauksien ja havaintojen perusteella rakenteesta otetaan materiaalinäyte asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisesti. Mikrobianalyysien viljely kestää kaksi viikkoa. 

Rakennuksen vaurion laajuuden kartoitus edellyttää useampia rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden ottoa. Rakenneavaukset pyritään tekemään siten, että saadaan kattava kuva vaurion  ja korjaustarpeen laajuudesta. 

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 4-osan mukaan toimenpideraja ylittyy, kun rakenteessa on korjaamaton kosteusvaurio, vaurio on aistinvaraisesti todettavissa eli rakenne on lahonnut tai rakenteessa on selvä mikrobiperäinen haju, rakenteessa on näkyvä mikrobikasvu tai materiaalinäytteessä on selvä mikrobikasvu. Rakenteesta ei oteta materiaalinäytettä, mikäli rakenne on lahovaurioitunut tai rakenteessa on selvä kosteusvaurio. 

Tutkimuksessa selvitetään myös vaurion johtaneita syitä. Rakennuksen salaojajärjestelmä, kattovesien poisto ja muu ulkopuolinen kosteuden hallinta tarkastetaan.

Lisäksi ilmanvaihdon osuus  sisäilmanongelmaan selvitetään.  

Analyysit ja näytteet:

Rakennuksen sisäilman kannalta ongelmana voi olla myös mineraalikuidut, VOC-päästöt ja PAH- yhdisteet. VOC-päästöt ovat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joita syntyy yleensä muovimaton, levyn tai muun pinnoitteen kastumisen myötä. Materiaalin päästön selvittämiseksi pinnoitteesta otetaan materiaalinäyte, joka analysoidaan laboratoriossa.

PAH-yhdisteitä ovat polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, jotka ovat jollekin materiaalille ominaisia päästöjä. PAH-yhdisteisiin voi törmätä vanhemmissa rakennuksissa esim. vedeneristeenä käytetyssä pikisivelyissä eli kreosootissa. Kreosootin olemassaolo selvitetään materiaalinäyttein.

Mineraalikuituja voi olla ilmanvaihdon äänenvaimentimissa, jotka pääsevät tuloilman mukana sisäilmaan. Mineraalikuitujen olemassaolo selvitetään pölynkoostumusanalyysillä tai kuitunäytteellä.  

Sisäilman laatua voidaan kartoittaa myös sisäilmanäyttein, joita ovat mikrobi-ilmanäyte ja VOC-ilmanäyte. Sisäilmasta tehdyt mittaukset yksistään eivät ole riittävä menetelmä sisäilmaongelmien selvittämisessä. Ongelmana on, että vaurion paikallistaminen sisäilmanäytteiden tulosten perusteella on vaikeaa. Lisäksi sisäilmamittaukset ovat alttiita sisätilassa tapahtuville toiminnoille sekä sisä- ja ulkoilmaolosuhteiden muutoksille ja pitoisuudet ilmassa vaihtelevat voimakkaasti vuoden ajankohdasta ja paikasta riippuen.

Terveydensuojelulain 7-luvun 26 § mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa ei oteta kantaa terveyshaittaan. Sisäilman laatua pyritään selvittämään materiaalinäyttein sekä rakenteesta selvitetään vuotoilmat merkkisavujen, paine-eromittauksien tai lämpökameran avulla, jolloin riski rakenteessa olevasta epäpuhtauden pääsystä sisäilmaan on korkea.  

Lausunto:

Tutkimuksista laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitetään tehdyt havainnot, kosteusmittaukset, mikrobianalyysit sekä toimenpiteet. Raporttiin liitetään laboratorioon lähetettyjen näytteiden analyysivastaukset sekä pohjakuva, johon on merkitty tutkimuspisteet. Raportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma vaan antaa lähtötiedot varsinaiselle korjaustyösuunnittelulle. Lausunto toimitetaan tilaajalle tutkimuksen suorittamisesta 3 viikon kuluessa. 

ASIANTUNTIJAMME:
Markku Vuolteenaho

  • P. 044 7415 171
  • etunimi.sukunimi@widetek.fi

AHA-kartoitukset

Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen aluksi kartoittaja tutustuu olemassa oleviin suunnitelmiin ja dokumentteihin sekä tekee  tutkimussuunnitelman. Kohteessa tehtävässä kenttätyössä kartoitetaan silmämääräisesti ja rakenteista otettavien näytteiden perusteella kaikki haitta-ainemateriaalit. Laboratoriotutkimuksia otettavien näytteiden lukumäärä ja tehtävät analyysit selviää kenttätyön aikana.

Haitta-ainekartoitusta varten tarvitaan kohteen alkuperäiset ja mahdollisiin muutostöihin liittyvät rakenne- ja LVI-suunnitelmat, korjaushistoria ja mahdolliset aiemmat tehdyt kartoitusraportit.

Näytteet otetaan tarvittavilta osin seinä- ja lattiarakenteista pesuhuoneesta ja keittiön välitilan laatoituksesta. Tilaaja ilmoittaa ennen tutkimuksen tekemistä alkuperäisten pesuhuoneiden sijainnin ja tiedottaa asiasta ko. huoneiston omistajaa.

AHA-kartoitukset tehdään lain 684/2015 Laki eräistä asbestipurkutyötäkoskevista vaatimuksista ja asetuksen 798/2015 Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta, asetuksen 705/2009 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta , lain 738/2002 Työturvallisuuslaki, lain 646/2011 Jätelaki, sekä Valtioneuvoston päätös lyijytyöstä 1154/1993 mukaisesti.

ASIANTUNTIJAMME: 
Markku Vuolteenaho

  • P. 044 7415 171
  • etunimi.sukunimi@widetek.fi 

Esteettömyyskartoitukset

Toteutamme esteettömyyskartoitukset rakennuksiin ja niiden ulkoalueisiin.

Kartoituksen tarkoituksena on selvittää kuinka esteetön rakennus ja sen piha-alueet ovat. Kartoittaja kerää tarvittavat tiedot kohteesta ja laatii raportin, jossa kuvataan esteettömyyden nykytila, puutteet ja antaa toimenpide ehdotuksia esteettömyyden kehittämiseksi.

Esteettömyyskartoituksen tekee ESKEH-koulutuksen suorittanut henkilö.

ASIANTUNTIJAMME:
Maija Järvelä

  • P. 050 5484 626
  • etunimi.sukunimi@widetek.fi

Kuinka voimme olla avuksi?

12 + 4 =

Osoite

Widetek insinööritoimisto
Tulolantie 21
84100 Ylivieska

Sähköpostit

info@widetek.fi
etunimi.sukunimi@widetek.fi

Puhelin

Markku Vuolteenaho
044 7415 171